Olkapäävaivat

Olkapäävaivat ovat erittäin yleisiä: arviolta joka viides suomalainen kärsii olkapääkivusta jossain elämänsä vaiheessa. Ne ovat yleisiä sekä urheilijoilla että toimistotyöntekijöillä, ja niiden esiintyvyys kasvaa iän myötä. Olkapäävaivat ovat yksi yleisimmistä syistä hakeutua ortopedille tai fysiatrin vastaanotolle.

Tyypillisin oire on kipu olkapään alueella, joka voi säteillä käsivarteen tai kaulaan. Kipu voi olla terävää tiettyissä liikkeissä, kuten käden nostamisessa hartiatason yläpuolelle, tai jatkuvaa jomotusta. Jäätyneessä olkapäässä liikkuvuus rajoittuu merkittävästi kaikissa suunnissa. Kiertäjäkalvosimen repeämässä käden nosto voi olla mahdotonta tai erittäin kivuliasta.

Yleisin syy on kiertäjäkalvosimen jänteen ylikuormitus tai repeämä, joka voi olla osittainen tai täydellinen. Olkalisäkkeen ahtauma syntyy, kun kiertäjäkalvosimen jänteet puristuvat liikkeen aikana. Jäätynyt olkapää eli adhesiivinen kapsulitis kehittyy hitaasti, usein ilman selkeää syytä, ja rajoittaa liikkuvuutta kuukausiksi. Riskiä lisäävät toistoliikkeet, yläraajapainotteiset urheilulajit, diabetes ja aiemmat olkapäävammat.

Diagnoosi alkaa kliinisellä tutkimuksella, jossa arvioidaan olkapään liikkuvuus, voima ja kipuprovokaaatiotestit. Ultraäänitutkimus tai magneettikuvaus tarvitaan jänteen repeämien tai muiden rakenteellisten vaurioiden toteamiseen. Ortopedi arvioi tilanteen ja suosittelee sopivaa hoitoa, joka voi olla konservatiivinen tai kirurginen.

Konservatiivinen hoito aloitetaan lähes aina ensin: fysioterapia, harjoittelu ja kortikosteroidi-injektiot lievittävät kipua tehokkaasti monissa tiloissa. Paineaaltohoito on tehokas vaihtoehto erityisesti kalkkiutuneessa jännevaivoissa. Jäätyneessä olkapäässä hydrodilataatio eli nivelkapselin laajentaminen nestepistoksella nopeuttaa toipumista. Kirurgista hoitoa, kuten artroskopista ahtauman laajennusta tai jänteen kiinnitystä, harkitaan, kun konservatiivinen hoito ei riitä.

Suurin osa olkapäävaivioista paranee hyvin konservatiivisella hoidolla kuukausien sisällä. Hoitoon hakeutuminen varhain estää tilanteen pahenemisen ja lyhentää kokonaishoitoaikaa. Fysioterapia leikkauksen jälkeen on välttämätöntä täyden toimintakyvyn palauttamiseksi.