Polvivaivat

Polvivaivat ovat erittäin yleisiä ja kattavat laajan kirjon eri tiloja. Polven nivelrikko on ikääntyneiden yleisin nivel-sairaus, ja ristisidevammat sekä meniskivauriot ovat taas urheilijoiden tavallisimpia vammoja. Arviolta joka viidennellä yli 45-vuotiaalla suomalaisella on jonkinasteinen polven nivelrikko.

Tyypillisimpiä oireita ovat kipu polvessa, turvotus, jäykkyys erityisesti aamuisin tai pitkän istumisen jälkeen sekä liikkuvuuden rajoittuminen. Nivelrikossa kipu pahenee portaissa ja epätasaisella maastolla. Äkillisessä vammassa, kuten eturistisiteen repeämässä, polvi voi antaa periksi ja turpoaa nopeasti. Meniskivauriossa kipu paikallistuu usein polven sisä- tai ulkosyrjälle.

Nuorilla urheilijoilla yleisin syy on äkillinen trauma, kuten kontakti- tai hyppy-laskuvamma, joka voi vaurioittaa eturistisiteen, meniskin tai nivelsiteen. Keski-ikäisillä ja ikääntyneillä yleisin syy on nivelrikon eteneminen, joka johtuu rustopinnan kulumisesta. Riskitekijöitä ovat ylipaino, toistoliikkeet, aiemmat polvivammat ja perinnöllinen alttius nivelrikolle.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, johon kuuluvat liikkuvuuden mittaus, stabiliteetin testaus ja kipuprovokaaatiotestit. Röntgenkuva näyttää nivelraon kaventumisen nivelrikossa, kun taas magneettikuvaus on tarpeen pehmytkudosvammojen, kuten meniskin tai ristiteen vaurioiden, toteamiseen. Ortopedi tai liikuntalääkäri arvioi operatiivisen hoidon tarpeen.

Konservatiivinen hoito on ensilinjan hoito niin nivelrikossa kuin monissa akuuteissa vammoissa: fysioterapia, reiden lihasten vahvistaminen, painonhallinta ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeet tai kortikosteroidi-injektiot. ACL-repeämä voidaan hoitaa konservatiivisesti vähemmän aktiivisilla potilailla tai kirurgisesti tähystysleikkauksella urheilijoilla. Nivelrikossa tekonivelleikkaus on erittäin tuloksellinen hoitomuoto, kun konservatiivinen hoito ei enää riitä.

Hoidon ennuste on yleisesti hyvä, kun hoito aloitetaan ajoissa. Fysioterapia leikkauksen jälkeen on keskeistä toimintakyvyn palauttamisessa. Polven alueella kipua ei pidä sivuuttaa, jos se pitkittyy yli kuukauden, polvi turpoaa toistuvasti tai kävelykyky heikentyy.