Rannekanavaoireyhtymä (karpaalitunnelisyndrooma)
Rannekanavaoireyhtymä, tunnettu myös nimellä karpaalitunnelisyndrooma, syntyy, kun keskihermo puristuu rannekanavassa. Tämä on kapea tila, joka sijaitsee ranteen alueella. Keskihermo vastaa kämmenen keskiosan, sormenpäiden ja peukalon hermotuksesta. Kun kyseinen hermo joutuu puristuksiin, se voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia sekä heikentää käden toimintakykyä. Rannekanavaoireyhtymä on varsin yleinen vaiva Suomessa, ja se voi esiintyä eri ikäryhmissä, mutta on yleisempää keski-ikäisillä ja naissukupuolella. Vaivan taustalla voi olla useita eri syitä ja riskitekijöitä. Ranteen liikarasitus toistuvien, samantyyppisten liikkeiden vuoksi on yksi merkittävä tekijä. Myös perinnölliset taipumukset, raskaus sekä tietyt sairaudet, kuten diabetes, reuma- ja kilpirauhasen sairaudet, voivat altistaa rannekanavaoireyhtymälle. Hoitovaihtoehtoja on saatavilla useita, ja ne vaihtelevat rannekanavaoireyhtymän vakavuudesta ja yksilökohtaisista tarpeista riippuen.
Lähde: Terveyskirjasto / Duodecim
Epävarma mistä aloittaa? Yleislääkäri on hyvä ensiaskel, ja hän voi ohjata tarvittaessa oikean erikoislääkärin tai hoitopalvelun luo. Etsi yleislääkäri →
Ammattilaiset – Rannekanavaoireyhtymä (karpaalitunnelisyndrooma)
Aapo Laiho
Yleislääkäri
Aapo Nummi
Fysioterapeutti
Aapo Ounaslehto
Yleislääkäri
Aapo Pikkujämsä
Yleislääkäri
Aapo Tähtinen
Yleislääkäri
Aapo Talonpoika
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Aarne Kivioja
Ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri
Aarno Niemi
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Aaro Alila
yleislääkäri
Aaro Heinonen
Yleislääkäri
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tiedän, onko minulla rannekanavaoireyhtymä?
Rannekanavaoireyhtymän oireisiin kuuluvat muun muassa käden ja sormien puutuminen ja kipu. Jos epäilet tätä vaivaa, ota yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen tarkempaa diagnoosia varten.
Voiko rannekanavaoireyhtymä parantua itsestään?
Joissain tapauksissa oireet voivat helpottua, erityisesti jos syy on tilapäinen, kuten raskaus. Pitkittyneissä tai pahenevissa tapauksissa on kuitenkin hyvä hakeutua hoitoon.
Millaisia ovat rannekanavaoireyhtymän hoitomuodot?
Hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa lepuuttaminen, tulehduskipulääkkeet, lastat, fysioterapia, kortisonipistokset sekä mahdollisesti leikkaus.
Voiko rannekanavaoireyhtymän ehkäistä?
Riskitekijöiden, kuten toistuvan ranteen rasituksen vähentäminen ja ergonomian parantaminen, voivat auttaa ehkäisemään vaivan kehittymistä.
Kauanko rannekanavaoireyhtymän toipuminen kestää?
Toipumisaika vaihtelee henkilöstä toiseen. Lievissä tapauksissa oireet voivat parantua muutamissa viikoissa, kun taas vakavammissa tapauksissa toipuminen voi kestää kuukausia leikkauksesta huolimatta.
Liittyvät haut: rannekanavaoireyhtymä, rannekanavaoireyhtymä hoito, rannekanavaoireyhtymä oireet.